En ilosta itke, en surusta itke, jos itken, niin itken muuten vaan
Näin lauloi Juice aikanaan, mutta nyt ei itketä, vaan yritetään löytää iloa välillä harmaaseenkin arkeen, vaikka syksyn pimeys ja sateet vähän harmittavatkin jo etukäteen. Riemu on ilon synonyymi ja suru sekä alakulo vastakohtia. Elämässä on iso ero sillä, että olenko riemuissani vai alakuloinen. Kuitenkin tunteesta toiseen siirrymme usein, jopa lyhyessä ajassa, jos jotain ikävää tai hienoa tapahtuu.
Meillä voi olla elämäniloa tai kohtaamme silmäniloa. Voimme olla joskus myös vahingoniloisia tai ilonpilaajia tietyissä tilanteissa. Juhlatilanteissa voimme lirauttaa ilonkyyneleen tai katsella ilotulitusta. Voimme joskus vierailla jopa ilotalossa lomareissullamme tutustuessamme vieraan maan kulttuuriin. Toisaalta voimme lukea tai kuunnella evankeliumin ilosanomaa. Eli ilosta on moneksi ja tervetullut sana ja kokemus elämäämme.
Olemme kuulleet usein, että itku pitkästä ilosta
Joskus näin voi käydäkin, mutta sitä ei kannata pelätä, vaan iloita sydämen kyllyydestä. Lasten sanotaan väittävän, että vain aikuiset itkevät ilosta. Se varmaan onkin totta. Aikuiset itkevät liikuttuessaan esim. urheilutilaisuuksissa, kun suosikkimme menestyy tai lasten juhlissa jälkikasvuamme seuratessamme. Liikuttuminen on sidoksissa empatiakykyyn ja ihminen oppii vasta kypsyttyään tuntemaan tunteita toisten ihmisten kanssa. Toisten ihmisten kanssa me myötätunnemme, iloitsemme ja suremme eli liikutumme. Liikuttuminen on yhdessä tuntemista, koska omista tunteista ihminen ei voi liikuttua.
Ilo on emotionaalinen tila, tyytyväisyyden ja onnen tunne. Sitä voi kokea esim. onnistuessaan tai tavatessaan mieluisan henkilön. Ilo kuten muutkin tunnetilat syntyvät aivojen eri osien yhteistoimintana ja se voi aiheuttaa voimakkaita ja tahdosta riippumattomia merkkejä kehossa ja voidaan ilmaista kasvojen ilmeillä tai kehon asennoilla.
Mielihyvä ylläpitää elämäniloa ja kannustaa hyviin tekoihin
Mielikuvilla iloisista kokemuksista voi saada voimaa vaikeina hetkinä. Ilon tunteet auttavat myös palautumaan stressaavista tilanteista. Mitä enemmän koemme aitoja mielihyvän tunteita, sitä paremmin kehomme voi. Kun koemme iloa, luottamusta, onnellisuutta, kiitollisuutta, innostusta ja tyytyväisyyttä, pystymme selviytymään vaikeistakin asioista ja ratkaisemaan haasteita paremmin. Kun olemme iloisia, olemme samalla myös luovempia ja innostumme uusista asioista. Ilo on varma merkki siitä, että olemme kulkemassa hyvinvointiamme lisäävää polkua.
Nauraminen tuottaa kehoomme samoja mielihyvähormoneja kuin esim. urheilu. Nauraessamme elimistömme toiminta tehostuu, saamme enemmän happea keuhkoihimme ja kehomme kyky taistella sairauksia vastaan paranee. Emme kuitenkaan saa väkisin teeskennellä iloa hankalien tunteiden peittämiseksi, koska nekin haluavat nousta ylös purettavaksi. Teeskennelty ilo voi pitää sisällään kipua, vihaa sekä surua ja käytöksemme voi ilmentyä toisiamme vastaan esim. piikittelynä ja toisten ilon tuomitsemisena.
Vanhustyö edellyttää monenlaisia perusluonteen ominaisuuksia
Omassa työssämme vanhusten parissa kokemamme positiiviset tuntemukset voivat johtua työntekijän omasta persoonallisuudesta, koska ilon tunteet ovat yksilöllisiä kokemuksia. Vanhustyö edellyttää monenlaisia perusluonteen ominaisuuksia, joista optimistinen elämänasenne lisää voimavarojamme ja sosiaalisuutemme yhteistyötaitoja. Monet meistä auttamisalalle hakeutuneista olemme kiinnostuneita työn sosiaalisesta luonteesta ja monipuolisuudesta.
Me vanhustyöntekijät saamme myönteistä palautetta asukkailta, jotka kaipaavat tuttuja hoitajia ja iloitsevat kohtaamisesta. Siksi on tärkeätä, että samat hoitajat hoitavat tuttuja vanhuksia. Se tuo myös turvallisuutta asukkaille. Myönteinen palaute on osoitus työmme onnistumisesta, jolloin vahva tunne työn tarpeellisuudesta motivoi jatkamaan samalla tavalla.
Työstä saatavaa iloa ja mielihyvää tuo myös hyvä työtiimi
Onneksi meillä Willassa on sellainen. Tästä ei puhuta ikinä liikaa ja harras toivomuksemme onkin, ettei hyväksi kehittynyttä tiimiämme hajoteta ilman tosi pätevää syytä. Ei ikinä kokeilun tai vastavan takia. Auttelemme toisiamme, keskustelemme mahdollisista ongelmista avoimesti ja arvostamme toisiamme sekä kuuntelemme, jos toisen mieltä painaa ja hän haluaa puhua siitä. Monet saavat myös iloista mieltä asukkaan auttamisesta sekä olemalla hänelle luotettava kuuntelija ja tarjoamalla juttuseuraa.
Vanhusten kertomat elämänkokemukset, tiedot ja taidot ovat myös meille mieluista kuunneltavaa. Me hoitajat tuomme asukkaille iloa myös olemalla rauhallinen, hymyileväinen, katsomalla silmiin puhuessamme ja pitämällä kädestä kiinni ja vaikka koskettamalla kevyesti olkapäähän tai jopa hieromalla hetken hartioita, jos asukas pyytää. Meidän pitää myös yrittää puhua mahdollisemman selkeästi ja kuuluvalla äänellä sekä arvostaa vanhuksia. Kärsivällisyys ja sosiaalisuus ovat myös tärkeitä ominaisuuksia hoitajalla. Kommunikointi muistisairaiden kanssa vaatii myös aikaa ja meidän pitää antaa myös vanhusten puhua omia juttujaan, vaikka hän eläisi menneessä ajassa ja puhuisi välillä ihan hupsuja juttuja.
-Se joka on menettänyt kaiken kykynsä iloita elämästä, on jo enemmän kuin puolikuollut.
-Iloinen mieli on korkoa kasvava pääoma ja vetää kuin magneetti puoleensa elämän hyvyyttä.
Tapsa – Willa Violan hoitaja
Etsitkö hoitoalan töitä Tampereelta? Tule töihin tai työharjoitteluun Viola-kotiyhdistykseen! Lähetä hakemus täällä tai ole suoraan yhteydessä Viola-kotiyhdistyksen HR-päällikköön Elina Konsalaan elina.konsala@viola-koti.fi
Tutustu Tapion muihin Ammattina hoitotyö -kirjoituksiin Viola-kodin blogissa!
