Unohtelu pelottaa, vaikka läheskään aina taustalla ei ole etenevää muistisairautta. Useimmiten kyse on esimerkiksi stressin tai univaikeuksien aiheuttamista keskittymiskyvyn ongelmista – sellaisia asioita kun ei voi muistaa, joihin ei ole kiinnittänyt huomiota.
Myös ikä muuttaa muistia, mutta iästä huolimatta terve muisti toimii loppuun asti. Vaikka elinvuosia olisi kertynyt runsaasti, on lisääntyneiden muistioireiden taustalla aina jokin syy, joka täytyy selvittää.
Milloin oireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin?
• Oma tai läheisen huoli muistista
• Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
• Sovittujen tapaamisten unohtelu
• Taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus tai vaikeudet ymmärtää kelloa
• Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus
Tärkeimpiä merkkejä on tilanteen selkeä muutos entisestä sekä vaikutus arkiselviytymiseen. Muistiongelmat on aina syytä selvittää, sillä oli taustalla mikä tahansa, on hoito tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna.
Muistitesti
Perusterveydenhuollon ensimmäisenä arviointimenetelmänä muistihäiriötä epäiltäessä on yleisimmin käytetty Mini-Mental State Examination -asteikkoa (MMSE). Se sisältää kysymyksiä orientoitumisesta aikaan ja paikkaan sekä lyhyitä esimerkiksi muistia, keskittymistä ja hahmottamista arvioivia tehtäviä.
Tarvittaessa voidaan tehdä tarkempi muistitesti CERAD, joka on kehitetty erityisesti Alzheimerin taudin varhaiseen toteamiseen. CERAD:n tehtäväsarjaan kuuluvat tehtävät arvioivat sekä välitöntä että viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista ja toiminnan ohjausta ja sujuvuutta. Muistitesti ottaa huomioon ne keskeiset älyllisen suoriutumisen osa-alueet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa heikkenevät.
Muistitesteihin voi hakeutua jo ennen lääkärin vastaanottoa. MMSE-testiä ja CERADia tekevät muun muassa muistihoitajat. Testin jälkeen lääkäri arvioi, kuulostaako muistihäiriö vakavalta ja viittaako testin tulos muistisairauteen.
Miksi kannattaa mennä ajoissa muistitutkimuksiin ?
• Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus havaitaan, sitä parempia ovat todennäköisesti hoitotulokset ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Sairautta ei voi parantaa tai pysäyttää, mutta toimintakykyä ja elämänlaatua voi ylläpitää.
• Kun sairaus havaitaan ajoissa, voi elämäänsä järjestellä eteenpäin: esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus varmistavat, että loppuelämän valinnat ovat mahdollisimman pitkälle omia – silloinkin, kun ei enää kykene niitä itse tekemään.
• Kun tiedetään mistä on kyse, voidaan järjestää myös oikeat tuet ja palvelut, jolloin sairastunut voi asua kotona mahdollisimman pitkään ja nauttia elämästä muistioireista huolimatta.
• Ja ainahan ei ole kyse etenevästä muistisairaudesta! Muistioireiden taustalla voi olla myös hoidettavia tai ohimeneviä syitä, joihin puuttuessa muistikin taas useimmiten toimii.
Tutkimuksiin hakeutuminen ja yhteystiedot
Jos huomaat muistioireita itselläsi tai läheiselläsi, kannatta rohkeasti hakeutua muistitutkimuksiin. Jos alkuselvityksen jälkeen lisätutkimukset näyttävät tarpeellisilta, muistioireisella on mahdollisuus hakeutua erikoislääkärille.
Muistitutkimuksen (MMSE, CERAD) tekee muistihoitaja.
MMSE 34 euroa
CERAD 85 euroa
Yhteystiedot:
Muistihoitaja Johanna Veid-Jaakkola.
Artikkelin kirjoittajana muistihoitaja Suvi Lettoniemi
Lähteet:
Muistiliitto. 2015. Muistihäiriöiden tutkimus. Kirjoittanut Kati Juva, neurologian erikoislääkäri, dosentti. http://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistihairioiden-tutkimus/
Suomen Alzheimer – tutkimusseura/cerad http://www.cerad.fi/fi/taustaa
