RAKASTAMIST
Kai olette huamannu, kui kovi Suamesaki o ruvettu rakastammaa? Firmat tekkee ruakaa rakkaurel. Valio rakastaa suamalaist maitoo. Joku rakastaa hiihtämist, toine vanhaa villapaitaas, kolmas sisustamist ja neljäs fläskisoosii.
Tällai kehitys kehittyy. Enne vanhaa noi painavaa sannaa näki vaa kualemailmotuksis ja kuuli vihkikaavas. Siinäki kysyttii, et tahroks rakastaa myätä- ja vastamäjes eikä vaarittu luppaamist. Tahtomine ja luppaamine o kaks eri asiaa. Lähimäisiiki käsketää rakastaa, mut se ottaa joskus kovil, ko yks o semmone ja toine o tommone.
Veijo Meri kirjotti joskus, et ko suamalaine ihmine ruppee puhumaa rakkaurest, ni se o ninko raskas tykistö lähtis liikkeel. Maa tärisee ja hikkee pukkaa ottast. Sihe verrattun mailmal kuuluva ailavjuu o ninko hiulihei ja tuuli vei. Ei pain kovi montaa krammaa!
Kyl määki joskus muinasuures nikotteli, ko mun täyty Tanskas assuisani kirjottaa verottajal, et ”kaere skattevaesen” eli rakas verotoimisto. Se oli sevottanu mu veroasiani. Puhutteluks täyty pistää tommone, ko seki oli kirjottanu mul ”kaere”. Tuntu se sevvertta ourolt, et mää muista tämä viäläki, vaik meilki oli koitettu joskus opettaa, et verojas tarttee rakastaa. Me saaraa niil nimpaljo yhteist hyvvää.
Ei se oikee menny läpitte, ko molemmat asiat, rakastamine ja verot, o semmossii, et meil ollaa niist mialuummi hiljaa. Enttine emäntäki vaiteloitti, et mikä siin o, ko miäs ei ikän puhu mittää nättii ninko vaik onnest ja rakkaurest, ja elokuvis ja lauluis niist puhutaa yht painoo. Isäntä sano sihe, et hän o se yhre kerra sanonu ja ilmottaa, jos tullee muutoksii.
Tähä mee taitaa ol hyvä tyytyy. Pysyköö auervaarat loitol.
-Maijaliisa Mattila / Viola-kotiyhdistyksen vapaaehtoinen
Tutustu muihin blogikirjoituksiin täällä.
Maijaliisan kirjoitus on alunperin ilmestynyt 19.1.2022 Satakunnan Viikossa.
